Legotkin menee jo nenään
Ei meillä, mutta muilla. Meidän nenät on tietääkseni ihan ookoo ja tyhjät, muutamaa rinkulaa lukuunottamatta.
Parisenkymmentä tuttua naamaa kohtasi tänä aamuna taasen Teamsissa ja yhdessä käytiin Anun johdolla tulevaa viikkoa läpi. Saimme kaksi uutta viikkotehtävää sekä jokaiselle tiimille palsuajan. Tehtävistä toinen tehdään tiiminä ja tarkoituksena on seurailla tyyppejä ja paikkoja nuorisotyön kentällä ja kuinka he/ne saavat homman toimimaan näinä poikkeusaikoina. Me jaoimme jokaiselle jo ns. ”omat ihmiset” sekä lisäksi nuokut, joiden toimia tarkkailemme muutaman päivän. Torstaina palaamme sitten salaisten kansioidemme äärelle ja jaamme havaintojamme.
Toinen tehtävistä on yksilötehtävä, jossa keskitytään puhetta tukeviin kommunikointimenetelmiin. Aihe on ihan todella mielenkiintoinen ja minulla on ihanasti intoa päästä syventymään siihen! Perjantaina jokaisen on sitten tarkoitus julkaista video itsestään kertomassa viikonloppusuunnitelmistaan näiden vaihtoehtoisten keinojen avulla. Not- videovirtuoosina en tiedä yhtään millaista sisältöä Teamsiin lopulta päätyy täältä suunnalta, mutta parhaani teen tietenkin. Ja ideoitahan siis riittää ja mielikuvat itsestäni viittomassa sujuvasti ovat jo pinttyneet päähäni, mutta luulen, että joudun vähän palauttelemaan itseäni maan pinnalle.
Luokkapuhelun jälkeen oli kymppiminsan eli tauon paikka, jonka jälkeen tiimipuhelu starttasi. Kuulumisia vaihdetaan yleensä viikon alkuun laajemmin ja yhteisesti pohditaan ties mitä elämän asioita. Niinkuin tässä pelkistetyssä arjessa hirveästi säpinää olisi. Mutta onhan tässä toisaalta. Ja toisaalta taas ei kyllä ole. En tiedä, mutta listasin loppuun asioita, joita me Lounarit puuhastelemme kukin kodeissamme. Siitä voi ottaa tai olla ottamatta vinkkejä omiin päiviin, suosittelen ehkä jälkimmäistä vaihtoehtoa joidenkin toimien kohdalla:
- Joka aamu soitamme tiimipuhelun ja poseeraamme yhteiskuvaa varten.
- Keksimme erinäisiä projekteja. Huom! #1 Mikä vaan asia käy projektiksi. Huom! #2 Niitä ei tarvitse saattaa koskaan loppuun asti.
- Viikkailemme trikooasioita.
- Tuijotamme telkkaria, Netflixiä ja ikkunasta ulos. Näemme lintuja sekä parkkipirkkoja.
- Ylemmän lisäksi lenkkeilemme tunteja putkeen.
- Hoidamme yllättäviä veroasioita, joista 3/4 tiimiläisistä ei ymmärrä juuri mitään.
- Kaipaamme palapelin tekoa.
- Maalaamme hammasharjoja.
- Soitamme päivittäisiä puheluita saman ihmisen kanssa, samaan aikaan ja kerromme samoja asioita päivästä toiseen.
- Lainaamme koiria.
- Komennamme kissoja.
- Piiloudumme sänkyyn peittojen suojaan ahdistuksen hetkillä.
- Venytämme kauppareissuja viimeiseen asti. Mutta kun lopulta mennään, niin silloin on huulipunaa!
Täällä kaikki siis ihan hyvin toistaiseksi😁 Heippa!
-Ruska
Parisenkymmentä tuttua naamaa kohtasi tänä aamuna taasen Teamsissa ja yhdessä käytiin Anun johdolla tulevaa viikkoa läpi. Saimme kaksi uutta viikkotehtävää sekä jokaiselle tiimille palsuajan. Tehtävistä toinen tehdään tiiminä ja tarkoituksena on seurailla tyyppejä ja paikkoja nuorisotyön kentällä ja kuinka he/ne saavat homman toimimaan näinä poikkeusaikoina. Me jaoimme jokaiselle jo ns. ”omat ihmiset” sekä lisäksi nuokut, joiden toimia tarkkailemme muutaman päivän. Torstaina palaamme sitten salaisten kansioidemme äärelle ja jaamme havaintojamme.
Toinen tehtävistä on yksilötehtävä, jossa keskitytään puhetta tukeviin kommunikointimenetelmiin. Aihe on ihan todella mielenkiintoinen ja minulla on ihanasti intoa päästä syventymään siihen! Perjantaina jokaisen on sitten tarkoitus julkaista video itsestään kertomassa viikonloppusuunnitelmistaan näiden vaihtoehtoisten keinojen avulla. Not- videovirtuoosina en tiedä yhtään millaista sisältöä Teamsiin lopulta päätyy täältä suunnalta, mutta parhaani teen tietenkin. Ja ideoitahan siis riittää ja mielikuvat itsestäni viittomassa sujuvasti ovat jo pinttyneet päähäni, mutta luulen, että joudun vähän palauttelemaan itseäni maan pinnalle.
Luokkapuhelun jälkeen oli kymppiminsan eli tauon paikka, jonka jälkeen tiimipuhelu starttasi. Kuulumisia vaihdetaan yleensä viikon alkuun laajemmin ja yhteisesti pohditaan ties mitä elämän asioita. Niinkuin tässä pelkistetyssä arjessa hirveästi säpinää olisi. Mutta onhan tässä toisaalta. Ja toisaalta taas ei kyllä ole. En tiedä, mutta listasin loppuun asioita, joita me Lounarit puuhastelemme kukin kodeissamme. Siitä voi ottaa tai olla ottamatta vinkkejä omiin päiviin, suosittelen ehkä jälkimmäistä vaihtoehtoa joidenkin toimien kohdalla:
- Joka aamu soitamme tiimipuhelun ja poseeraamme yhteiskuvaa varten.
- Keksimme erinäisiä projekteja. Huom! #1 Mikä vaan asia käy projektiksi. Huom! #2 Niitä ei tarvitse saattaa koskaan loppuun asti.
- Viikkailemme trikooasioita.
- Tuijotamme telkkaria, Netflixiä ja ikkunasta ulos. Näemme lintuja sekä parkkipirkkoja.
- Ylemmän lisäksi lenkkeilemme tunteja putkeen.
- Hoidamme yllättäviä veroasioita, joista 3/4 tiimiläisistä ei ymmärrä juuri mitään.
- Kaipaamme palapelin tekoa.
- Maalaamme hammasharjoja.
- Soitamme päivittäisiä puheluita saman ihmisen kanssa, samaan aikaan ja kerromme samoja asioita päivästä toiseen.
- Lainaamme koiria.
- Komennamme kissoja.
- Piiloudumme sänkyyn peittojen suojaan ahdistuksen hetkillä.
- Venytämme kauppareissuja viimeiseen asti. Mutta kun lopulta mennään, niin silloin on huulipunaa!
Täällä kaikki siis ihan hyvin toistaiseksi😁 Heippa!
-Ruska
 |
| Kas näin! |
Kommentit
Lähetä kommentti