Jos metsään haluat mennä nyt...

Ei menty metsään, mutta mentiin Lahtisille. Aamulla kaikkia jännitti, mutta se oli sitä positiivista jännitystä. Oli hyvä fiilis, kun asteltiin sisään. Tapasimme paljon Ruskan tuttuja, jälleennäkemisen ilo oli ylitsevuotavaa.
Nopeasti tila kuntoon ja ohjaus käyntiin. Nimikierros tuntui aiheuttavan turhaantumista joissain asiakkaissa, ehkäpä parrasvaloissa olo ymmärrettävästi hermostutti. Jokainen sai kuitenkin luontosanansa, ja pystyimmme siirtymään kotaunelmointiin. Tarkoitus oli pohtia, mitä kodalla voisi tehdä. Eväät ovat tietysti tärkeässä osassa, mutta lehmiä ja kanoja meidän on ehkä hieman hankala tuoda kodalle, elukat kun tuskin ahtaista tiloista välittävät.
Katselimme videota, pohdimme tuttuja maisemia, sekä seuraavan kerran tapahtumia.

Lähdimme koululle ruokailemaan, kuvitellen päivän olevan lähes ohi. Vaan pieni aikataulujen tutkiminen paljasti, että tässä alkaa olla vähän kiireen tuntua. Päivä siis jatkui, kun suunnittelimme seuraavaa torstaita, sekä tulevaa viikkoa muutenkin.

Nyt on väsynyt olo ja pää tyhjä. Päivä sujui kuitenkin hyvin, odotan jo ensi torstaita.

-Late

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihka oikea maanantai

Poikkeuksellisesti maanantaina ihan fyysisesti koululla läsnä ja kouluhommien kimpussa kera Ruskan. Tuntui hyvältä olla ihmisten ilmoilla, kun koko viikonloppu meni lähestulkoon vessan kaakeleita laskiessa. Niin ja ruoka, sekin oli kivaa eikä pyrkinyt ulos. Elämä voittaa! Niputimme Rusinan kanssa varjostustehtävän pakettiin. Sen työstö oli kivutonta ja suht sukkelaakin. Meillä oli hyvää materiaalia kasassa paljon ja oikeastaan se piti vain laittaa meidän näköiseen muotoon. Molemmat olimme tyytyväisiä lopputulokseen ja uskon, että meillä on koossa hyvä varjostuspaketti. Huomenna estradille siis! Pikkuinen takaisku meinasi tulla, kun Vammaispalvelulta tyrmättiin työssäoppimisjakso, mutta onneksi on vielä Seta- homma pyörimässä. Uskallan nojata tähän vähän, toivon ettei tule pettymyksiä. Sormet ristiin ja peukut pystyyn, että onnistaa! Ja toinen takaisku, toki hulvaton sellainen, oli kun Ruska innoissaan meni silittelemään pörröistä kaktusta ja kavala kaktus nappasikin mimmin sormiin kiin...
Lue lisää

Vielä oikeampi tiistai

Kuva
 Saavuin liian aikaisin koululle ja päädyin kuuntelemaan tiiminvetäjien palsua, jossa Moona oli meitä edustamassa. Vähän tahmeasti tuntuu koulu menevän muillakin tiimeillä. Tänään lähdettiin purkamaan varjostuksia, ja itse olin jo varautunut puhepainoitteiseen, pitkäveteiseen päivään. Aamupäivän learning cafee ei ehkä ihan meikäläisen juttu ollut, mutta arvostan silti että tehtiin jotain uutta. Meidän ryhmässä oli kuitenkin vain kolme jäsentä, joten mitään suurempaa keskustelua ei päässyt syntymään, lueteltiin vain jokainen omat asiamme ja odotettiin seuraavalle pisteelle pääsyä. Tai no, tulihan siinä sivussa käsiteltyä korona-viruksen tilanne, naimisissa olemiset, ulkomaanmatkat ja ruoka. Iltapäivä alkoi Anun läksytyksellä, joka tuntui kestävän ikuisuuden. Ikuisuus oli tällä kertaa puoli tuntia, jonka jälkeen päästiin vihdoin asiaan; istuttiin ringissä ja juteltiin. Aamupäivän aiheita purkaessa päästiin hyvin pohtimaan omaa ammattiminää, sekä omien taitojen kehittymistä. Syntyi ...
Lue lisää

Kraalin marja ja muita tärkeitä.

Kuva
Keskiviikko starttasi käyntiin Sarpion kertomuksella siitä, kuinka hän olisi halunnut syödä aamulla klementiinin, mutta tuo ikävä hedelmä oli päättänyt kasvattaa karvat keskelle hedelmälihaa. Tämä jostain syystä nauratti kovin ja mielikuvat olivat elävät. Klementiinin sijaan hän söi banaanin. Hyvä ratkaisu. Tällä viikolla pureudumme vapaaehtois- ja vertaistukitoiminnan saloihin ja tämä päivä opetuksen osalta käynnistyikin keskustelupainotteisesti kyseisten asioiden ympärille. Oli paljon post it- lappuja ja hyviä ajatuksia niiden sisällä. Oli jälleen pohdintaa ja keskustelua, niistä tykkään. Vaikken välttämättä itse äänessä olekaan, niin on kiva tarkkailla ja kuunnella. Siitä oppii paljon. Lounaan jälkeen Ananaspizza keskusteli Graalin maljasta ja meidän tiimimme mielestä Kraalin marja olisi jokseenkin veikeämpi. En tiedä mistä tämä tuli, mutta naurua riitti. Nauraminen on kivaa ja sitä on ollut vähän ikävä. Oli muutenkin ilmassa huonoa huumoria, mutta sehän kaikkein parasta onkin. Na...
Lue lisää